Asikkalan Kesäposti 2026

ASIKKALAN KESÄPOSTI 2026 15 ANKERIAS on yksi maailman erikoisimmista ja kiehtovim- mista kalalajeista, eikä vähiten sen poikkeuksellisen elin- kierron vuoksi. Matka alkaa vain millimetrin mittaisena Lep- tocephalus-toukkana Atlantin keskeltä Sargassomereltä ja jatkuu vuosien mittaan Euroopan rannikoille lasiankeriaana. Sieltä osa yksilöistä vaeltaa jopa Suomen sisävesiin saakka – aina Tornionjoelle asti. Vuosikymmenten kuluttua sama kala yrittää palata takaisin merelle kutemaan. Tämä elämänkaari on herkkä häiriöille, ja ankeriaskanta romahti jyrkästi 1960-luvulta alkaen. Kun 1980-lukuun tul- tiin, Euroopan kannasta oli jäljellä enää murto-osa. Nykyään ankerias on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, ja suojelutoi- met ovat laajoja sekä EU:n jäsenmaiden että muiden esiinty- misalueen valtioiden tasolla. Vesijärvi ja Päijänne olivat aikanaan tärkeitä kasvupaikkoja Suomessa erityisesti Vesijärvi ja Päijänne ovat olleet vuosisa- tojen ajan merkittäviä ankeriaan kasvualueita. Historiallisis- ta lähteistä löytyy jo 1500-luvulta mainintoja, joiden mukaan Vääksyn kalastamosta toimitettiin Hämeen linnaan ankerias- ta osana veronmaksua. Tilanne muuttui kuitenkin 1900-luvun alussa, kun vesi- voiman rakentaminen katkaisi luontaisen vaellusyhteyden merestä sisävesille. Nykyiset ankeriaat Vesijärvessä ovatkin täysin istutusten varassa. Järvessä ankerias kasvaa hitaasti ja viettää usein jopa 20–30 vuotta ennen vaellustaan kohti merta. Vaellusvietti on vahva myös istutetuilla kaloilla, mutta edessä on kohtalokas este: Vesijärven alapuolella sijaitsee peräti seitsemän voima- laitosta, joiden läpi selviytyminen on lähes mahdotonta. Vääksyssä kehitettiin ratkaisu: pyyntilaite pelastaa vaeltajia Vuonna 2014 Vääksynjokeen rakennettiin padon yhteyteen pyyntilaite, jonka tehtävä on kerätä alaspäin vaeltavat ankeri- aat ennen kuin ne joutuvat voimalaitosten turbiineihin. Kerä- tyt kalat kuljetetaan turvallisesti vesivoimaloiden ohi Kymijoen ala- osaan, josta niillä on mahdollisuus jatkaa vaellustaan luontaisesti. Tulokset ovat olleet lupaavia. Merkintätutkimukset osoittavat, että suuri osa siirretyistä kaloista löytää tiensä aina Tanskan sal- mien läpi Atlantille. Näin Vääksyn pyyntilaite on noussut merkit- täväksi osaksi ankeriaan suojelutyötä. Kymmenessä vuodessa laitteella on kerätty lähes 4000 vael- lukselle lähtevää ankeriasta. Laskentatavasta riippuen tämä vastaa jopa yli miljardin potentiaalisen mätimunan lisäystä uusiin ankeriassukupolviin. Työtä riittää vuosikymmeniksi eteenpäin Koska istutuksia on tehty säännöllisesti, Vääksynjoen kautta vael- taa ankeriaita vielä pitkälle 2050–2060-luvuille. Jokainen aikuisek- si kasvanut yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä. Vääksyn pyyntilaite onkin osoitus siitä, miten paikallisilla toi- milla voidaan vaikuttaa globaalin uhanalaisen lajin tulevaisuuteen – jopa tuhansien kilometrien päässä Sargassomeren syvyyksissä. TEKSTI: SAMI VESALA, KALATALOUDEN ASIANTUNTIJA PERINTÖ T E E M U H A R J U K A R I N P E L I MA NN I N J U H L A E S I T Y S su 30.8. Vesivehmaan NS-talo su 27.9. Danielson Kalmarin huvila Lisätiedot ja liput: www.teemuharjukari.fi Ankerias tekee pitkän matkan – Vääksy auttaa turvaamaan uhanalaisen lajin selviytymistä A n k e r i a a n p y y n t i l a i t e