Asikkalan Kesäposti 2026

14 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2026 TÄMÄ artikkeli pohjautuu ympäristötar- kastaja ja lepakkoretkiopas Tuuli Laukka- sen haastatteluun. Laukkanen päätyi le- pakkoretkien vetäjäksi alun perin sattuman kautta, mutta nyt hän on ohjannut Asikka- lan luonnonystävien järjestämiä lepakko- retkiä jo ainakin kuuden vuoden ajan. Vääksyn kanava tarjoaa lepakoille otolliset olosuhteet Vääksyn kanavan ympäristö muodostaa lepakoille houkuttelevan elinalueen. Veden läheisyys tuo mukanaan runsaasti hyön- teisiä, jotka ovat lepakoiden pääasiallista ravintoa. Lisäksi alueen metsiköt, kolo- puut ja rakennusten rakenteet tarjoavat sopivia päiväpiiloja ja pesäpaikkoja. Erityisesti vesisiipat viihtyvät veden äärellä. Niitä tavataan usein melko pimeil- lä ja luonnontilaisilla rannoilla, joissa on kasvillisuutta. Loppukesä on lepakoiden tarkkailuun otollisinta aikaa. Elokuussa kesän poika- setkin ovat jo lennossa. Lepakot lähtevät liikkeelle pian auringonlaskun jälkeen. Esimerkiksi pohjanlepakon voi nähdä lentämässä vielä hämärtyvää iltataivasta vasten. Vääksyn kanavan alueella on tavat- tu useita lepakkolajeja. Yleisimpien ha- vaintojen joukossa ovat pohjanlepakot ja vesisiipat. Lisäksi alueella on havaittu todennäköisesti myös viiksisiippoja tai isoviiksisiippoja. Lajit eroavat toisistaan muun muassa ulkonäön, saalistustapo- jen ja ääntelyn perusteella. Osa lajeista on keskenään hyvin samankaltaisia. Lepakoiden liikkuminen pimeässä pe- rustuu kaikuluotaukseen. Ne tuottavat korkeataajuisia ääniä, jotka kimpoavat ympäristöstä takaisin. Näiden kaikujen avulla lepakot muodostavat tarkan käsi- tyksen ympäristöstään. Vaikka lepakoilla on myös näköaisti, kaikuluotaus on niille keskeisin tapa suunnistaa ja saalistaa hä- märässä. Päivisin lepakot vetäytyvät piiloon. Toi- sinaan lepakko voi löytyä yllättävistäkin paikoista, kuten halkopinosta tai vaikkapa tikkataulun takaa. Lepakoiden suojelu koskee meitä kaikkia Kuten muuallakin, lepakoita uhkaavat Vääksyn alueella elinympäristöjen häviä- minen, ilmastonmuutos ja luontokato. Muutokset maisemassa voivat vähentää lepakoille sopivia saalistusalueita ja päivä- piiloja. Valaistuksella ja rakentamisella on merkittävä vaikutus lepakoihin. Monet la- jit karttavat kirkkaita, keinotekoisesti va- laistuja alueita, sillä ne ovat luontaisesti hämärässä saalistavia eläimiä. Siksi voimakasta valaistusta lepakoiden suosimilla alueilla olisi hyvä välttää. Rakentaminen voi puolestaan heiken- tää tai hävittää lepakoille tärkeitä levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Myös tavallinen ihminen voi vaikuttaa lepakoiden hyvinvointiin. Pihapiirin voi pi- tää lepakoille suotuisana esimerkiksi säilyt- tämällä kasvillisuutta ja välttämällä turhaa valaistusta. Lepakoille voi tarjota piilopaik- koja myös lepakonpönttöjen avulla, jotka voivat osaltaan korvata luonnollisten kolo- puiden vähenemistä. Tervetuloa mukaan lepakkoretkelle Asikkalan luonnonystävien järjestämille retkille osallistuu vuosittain kymmeniä ihmisiä. Retkillä yhdistyvät tieto ja elämyksel- lisyys. Osallistujille kerrotaan lepakoiden elämäntavoista ja opetetaan havainnoin- nin perusteita. Tärkeä apuväline retkillä on lepakkodetektori, eli laite, joka muun- taa lepakoiden ihmiskorvalle kuulumat- tomat korkeataajuiset ultraäänet kuulta- vaan muotoon. Lepakoiden tarkkailua voi kokeilla myös omatoimisesti: Asikkalan kirjastossa on lainattavissa kaksi lepak- kodetektoria. Asikkalan luonnonystävät järjestävät jälleen tulevana syksynä lepakkoretken Vääksyn kanavan ympäristössä. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen Facebook-sivuilta ja kunnan tiedotuskanavista. Liittymällä yhdistyksen sähköpostilistalle saat tapah- tumailmoitukset sähköpostiisi. TEKSTI JA KUVA: MARI MERILÄINEN Lepakoiden salainen maailma Vääksyn kanavan varrella Kun ilta hämärtyy ja Vääksyn kanavan pintaan heijastuvat viimeiset auringonsäteet, alkaa näkymätön elämä herätä. Ilmassa liitävät lepakoiden äänettömät varjot. asikkalanluonto@gmail.com, IG: asikkalan_luonnonystavat_ry, FB: Asikkalan luonnonystävät VETTEN VALTAKUNTA