Asikkalan Kesäposti 2026

ASIKKALAN KESÄPOSTI 2026 9 Salpausselkä Geopark UNESCO-kohde myös tuleville vuosille SALPAUSSELKÄ Geopark on läpäissyt Unescon uudelleenar- vioinnin erinomaisin tuloksin ja säilyttää UNESCO Global Geopark -statuksensa vuoteen 2030. Päätös vahvistaa alueen aseman osana YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön maa- ilmanlaajuista geologisesti arvokkaiden alueiden verkostoa. Salpausselkä Geopark ulottuu ensimmäiseltä Salpausselältä eteläiselle Päijänteelle ja kattaa kuusi Päijät-Hämeen kuntaa: Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki. Alueen geologinen perintö näkyy poikkeuksellisen selvästi maaston- muodoissa ja veden muovaamassa maisemassa, kuten Lahden ja Hollolan Salpausselällä, Päijänteen kansallispuistossa sekä Pulkkilanharjulla. Keväällä 2026 UNESCO Global Geopark -verkostoon kuu- luu jo 241 aluetta 51 maassa. Suomessa geoparkeja on viisi. Salpausselkä Geopark hyväksyttiin mukaan verkostoon vuon- na 2022, ja alueet arvioidaan neljän vuoden välein kestävän kehityksen, opetuksen ja paikallisen yhteistyön näkökulmas- ta. Ensimmäinen uudelleenarviointi tehtiin vuonna 2025, ja sen yhteydessä kansainvälisille arvioijille esiteltiin Asikkalas- sa muun muassa Päijännetalo, geopark-kumppani Lehmon- kärki sekä Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampus. Unescon hallintoneuvosto vahvisti myönteisen päätöksen huhtikuussa 2026. Päijännetalon Salpausselkä Geopark -näyttelykokonaisuut- ta on talven aikana laajennettu. Uusi näyttely esittelee jääkau- den historiaa, Päijänteen syntyä ja Asikkalan kalliomaalauksia sekä havainnollistaa jäämassojen vaikutusta maisemaan näyt- tävän pienoismallin avulla. Näyttely tuo esiin alueen omalei- maisen geologian ja kulttuuriperinnön osana kansainvälistä UNESCO-verkostoa. TOP 5 Geopark-kohdetta Asikkalassa: AURINKOVUORI on osa Toista Salpausselkää, joka muodostui vajaat 12 000 vuotta sitten jääkauden lopulla viileämmän ilmas- tovaiheen aikana, kun mannerjäätikön sulamisvedet kerrostivat jäätikön reunan eteen valtavat määrät soraa ja hiekkaa. Aurinko- vuoren kohdalla kallioperän päälle muodostunut sorapatja kuuluu Suomen paksuimpiin. PULKKILANHARJU on mannerjäätikön sulamisvesien kerrostama noin 9 kilometrin pituinen harju, joka syntyi sorasta ja hiekasta muinaisen jäätikköjoen paikalle noin 11 500 vuotta sitten. Päijän- teen poikki kulkeva harju on suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. SYRJÄNSUPAT on Toisella Salpausselällä sijaitseva kymmenien erikokoisten suppien muodostama kokonaisuus. Suppia syntyi, kun suuret soraan ja hiekkaan hautautuneet jäälohkareet sulivat ja niiden kohdille jäi syvät kuopat. Tämä mielenkiintoinen retkikohde sijaitsee Aurinko-Ilves -reitin varrella. KALKKISTENKOSKI JA KANAVA yhdistävät Päijänteen Kymijo- keen ja Ruotsalaiseen. Koski on syntynyt ja kehittynyt jääkauden jälkeisenä aikana. Vapaana virtaava koski on arvokas ja kaunis luontokohde. Kalkkisten koskelle voi kävellä kanavan P-paikalta. Alun perin tukinuittoa varten 1800-luvun lopulla rakennettu Kalk- kisten kanava on puolestaan tärkeä kulkuväylä. VESIVEHMAANKANGAS on osa Toista Salpausselkää. Alueel- la kulkee useita rauhaa ja luonnonläheisyyttä tarjoavia reittejä ja polkuja. Vesivehmaankankaalla on myös lentokenttä ja siellä Päi- jät-Hämeen Ilmailumuseo. TEKSTI: KATI KANGAS Geoparkin näyttely Päijännetalolla