Asikkalan Kesäposti 2026

4 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2026 ASIKKALASSA sijaitseva Kalmarin- ranta tunnetaan tänä päivänä yhtenä Etelä-Suomen parhaimmista hiekkaran- noista ja vilkkaana kesäpaikkana, mutta sen historiaan kätkeytyy myös rikas sau- naperinne. Vesijärven syleilyyn avautuva Kalmarinranta on ollut saunojen ranta jo kauan ennen nykyistä uimarantaa – osa Vääksyn huvilaelämää, järvikulttuuria ja yhteisöllistä vapaa-aikaa. Kalmarinrannan kehitys kytkeytyy vahvasti Vääksynjoen ja Vesijärven his- toriaan. Alueella oli jo 1700-luvulla myl- lykylä vesimyllyineen, ja järven rantaa hyödynnettiin varastointiin ja kulkuyh- teyksiin. Varsinainen hiekkaranta syntyi 1820-luvulla, kun Vesijärven pintaa lasket- tiin yli kaksi metriä tulvien hillitsemiseksi ja viljelymaan saamiseksi. Paljastuneelle vesijättömaalle muodostui laaja hiekka- vyöhyke, josta kasvoi vähitellen Päijät-Hä- meen komeimpiin kuuluva taajamaranta. Vääksyn kanavan valmistuminen vuosina 1868–1871 toi alueelle uuden merkityksen. Höyrylaivaliikenne avasi Vesijärven yhteydet Lahteen ja rauta- tieverkostoon, ja Vääksystä tuli haluttu paikka kesähuviloille. 1800-luvun lopulta alkaen rannan tuntumaan asettui profes- soreita, taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden elämäntapaan kuului- vat pitkät kesät järven äärellä. Alkuvaiheessa huvilakulttuuriin ei liitty- nyt rantasaunaa. Suviniemen huvilaankin kuului aluksi vain pesutupa-leipomo, jossa tosin oli höyrykaappi ja kuhneamme. Myö- hemmin kaikkien kolmen huvilan alueel- le rakennettiin rantasaunat. Pian saunat kuitenkin vakiintuivat olennaiseksi osaksi rantaelämää. Vanhan Vääksyn Kehittä- misyhdistyksen kokoamien tietojen mu- kaan Kalmarinrannalla on eri aikoina ollut Alueella oli elämää ja vesimyllyjä jo 1700-luvulla. Hiekkarantaa, huviloita ja saunoja VETTEN VALTAKUNTA