Asikkalan Kesäposti 2026

12 ASIKKALAN KESÄPOSTI 2026 RANTA-ALUEIDEN rakentamista kos- kee erityissäännökset. Alueidenkäyttölain 132/1999 72 §:n mukaisesti ranta-alueilla on suunnittelutarve: ”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhyk- keelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvai- kutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyt- tämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.” Mikäli rakentamista ei ole ohjattu kaavalla, voi olla mahdollista ha- kea poikkeamislupaa rantarakentamiseen. Rannan poikkeamislupapäätökset Asikka- lan kunnassa valmistelee kaavoituspääl- likkö ja päättää kunnanhallitus. Perusteet rantarakentamiseen ovat pitkälti samat, kuin mitä rantojen kaavoitustyössä arvioi- daan: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesien- suojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiir- teet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Rakentamista veden äärellä sääntelee kaavamääräysten lisäksi Asikkalan kun- nan rakennusjärjestys, joka on hyväksytty Rakentaminen veden äärellä 14.4.2025. Sen mukaisesti rantarakennus- paikan pinta-ala on oltava vähintään 2000 m 2 . Rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa ran- ta-alueella enintään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rantarakennuspaikalle on sallittua rakentaa yksi enintään yksiasuntoi- nen asuinrakennus (vakituinen- tai va- paa-ajanrakennus) talousrakennuksineen. Asuinrakennuksen suurin sallittu kerros- luku on 1 ½ kerrosta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä jakautuu seuraavasti (mi- käli rantarakennuspaikalla on riittävästi ra- kennusoikeutta): asuinrakennus 250 k-m 2 , erillinen saunarakennus 35 k-m 2 ja vene- vaja 40 k-m 2 . Rantamaiseman luonnonmukaisuus (rakennuksista vapaa vyöhyke) tulee säi- lyttää 20 metrin etäisyydellä keskiveden- korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Poh- japinta-alaltaan yli 150 m² rakennus tulee sijoittaa vähintään 50 metrin päähän ran- taviivasta, ellei maasto-olosuhteista muuta johdu. Venevaja voi olla rannan tuntumas- sa. Saunalautan pitäminen rannassa vaatii rantarakennuspaikan tai sen käyttö on olta- va tavanomaista retkeily-/virkistyskäyttöä. Rantavyöhykkeelle on jäätävä puustoa siten, että kaukomaisemaan ei synny sel- keää aukkoa. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä on säästettävä tai sinne on istutettava suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Ranta-alu- eilla julkisivujen värisävyjen tulee olla hil- littyjä ja maanläheisiä. Rantojen ruoppaukset, täytöt ja kais- lojen niitot ovat toimenpiteitä, joiden luvanvaraisuus määritellään vesilain mu- kaisesti. Yli 30 m2:n tai yli 15 m pitkä ja yli 2 metriä leveä laituri edellyttää raken- tamislupaa ja Lupa- ja valvontaviraston lausuntoa vesilain mukaisesta lupatar- peesta. Vesirajalaiteiden rakentamises- sa on huomioitava vesilain määräykset. Jätevesien käsittelystä ranta-alueella on määritelty kunnan ympäristönsuojelu- määräyksissä, kantovesi on rakennusjär- jestyksessä vapautettu lupakäsittelystä ympäristönsuojelumääräyksiä noudat- taen. Haja-asutusalueen jätevesien kä- sittely luvitetaan rakentamislupahake- muksen yhteydessä. Mikäli haluat lisätietoa rantarakenta- misesta, ole yhteydessä kunnan raken- nusvalvontaan. TEKSTI: MIIA TEISKA VETTEN VALTAKUNTA Lisätietoa löydät kunnan verkkosivuilta: asikkala.fi/asuminen-ja-ymparisto/ rakentaminen/ Päijännetunnelilla vettä pääkaupunki­ seudulle TIESITKÖ, että pääkaupunkiseudulla juo- daan Päijänteen vettä? Päijänteen vesi kulkee pääkaupunkiseudulle Päijännetun- nelia pitkin. Päijännetunneli saa alkunsa Päijänteen Asikkalanselältä, jossa vedenottokohta on noin 25 metrin syvyydessä. Tunneli kulkee 30–100 metrin syvyydellä maan pinnasta ja pituutta sillä on yhteensä 120 kilometriä. Päijännetunneli onkin maailman pisin yhte- näinen kalliotunneli. Tunnelia pitkin vesi joh- detaan Vantaalle Silvolan tekojärvelle lähelle HSY:n Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta. Päijännetunnelissa vesi kulkee vapaalla pudotuksella ja sen suurin virtaama olisi 10 m3/s, mutta vettä otetaan keskimäärin 3,3, m3/s. Tunnelin korkeuseroa hyödynnetään tuottamalla virtaavan veden avulla sähköä Kalliomäen vesivoimalassa noin 7 300 me- gawattituntia vuosittain. Päijännetunneli rakennettiin, kun pää- kaupunkiseudun paikalliset vesivarat olivat huonolaatuisia ja hupenemassa. Pääkau- punkiseudun kunnat päättivät yhdessä jär- jestää vedenhankinnan ja perustivat vuonna 1972 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n. Päijän- netunnelin rakennustyöt kestivät kaikkiaan lähes 10 vuotta. Tunneli otettiin käyttöön vuonna 1982. Tänä päivänä Päijännetunneli turvaa yli miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan veden saannin pääkaupunkiseudulla. Vet- tä Päijänteessä riittää, sillä Päijännetunne- liin vettä otetaan vain noin yksi prosentti Kymijokeen muuten menevästä keskivir- taamasta. Päijännetunneliin voi tutustua Päijänne- talon näyttelyssä, osoitteessa Meijeritie 1, 17200 Vääksy. TEKSTI: HSY.FI , ASIKKALA.FI . KUVA: ASIKKALA.FI .